Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Heinäkuun haaste

Luin jostain kesän bucket-listoja, ja yhdessä ehdotettiin, että kirjoittaisi yhden runon per päivä. Haaste on minulle aika kunnianhimoinen, mutta aion yrittää parhaani. Tällä hetkellä olen korvannut runottomia päiviä myöhemmin, ja ensimmäinen luku on aina kuukauden päivä, toinen numero ilmoittaa yhtenä päivänä kirjoitettujen lukumäärän. En ole rajoittanut runoja yhteen per päivä.

Runot ovat useimmiten aika raakileita, eikä niitä ole moneen kertaan vatvottu tai editoitu. Niissä ei myöskään ole yhtenäistä teemaa, vaikka jotkin teemat toistuvatkin silloin tällöin. Runot etenevät vanhimmasta uusimpaan, eli lähtevät ensimmäisestä päivästä eteenpäin.

1. Mother
You told me a story before bed
of a child and a mother on their way
to greater things, to safer wings
to a warm bed

I always knew it was you and me
You said there’d be someone to take us
pat both of our heads and say,
I’m here
now rest

But you’re here now, I said, content, then
you patted my head and whispered: now rest
I was tired and nearly asleep but still I knew
that it was not for me, but for you 
just as well

I closed my eyes and drifted

away

When I woke up you were gone
Others were in your stead
They took my hand and whispered fast 
We’re here now - not much else

(But, where are you?)

I asked them, they did not know
But they were here and I could rest
So of you I thought and sadly said
alright, just as well

(Mother, where are you?)

We have come to take you, they said
and I asked if they would pat my head
They did not
But took your stead

But who are you? The government 
they said and did not pat my head
They gave me not my safe warm bed
but something cold and shallow

Mother, have you trusted them?
Should I trust the government?

2.1 Kun olet poissa

Pelottaa, saatoin sanoa 
kosketustasi anoa
olit aina siinä
olet vieläkin

Pelkään yhä vaikken muista
mitä se oli silloin
niin aika unhoittaa kuluessaan
ja sitä pelkään

En kuluvaa aikaa
vaikka sekin vatsaa vellottaa
vaan tulevaa
kun olet poissa

Olet ainoani
se on totuus
vaikka tässä iässä
se on katkera totuus

Olen ainoasi myös
sen tiedämme
vaikka toisin 
oli tarkoitus

Aika on aina minua vastaan
yhteistä aikaamme vastaan
ja mitä vanhemmaksi käyt
sitä enemmän pelkään

mitä vanhemmaksi käyn
sitä enemmän pelkään

Pelkään
Miten pärjään
kun olet poissa

2.2. Taikauskon vuoksi

Koputa puuta kolmesti
ja pysy ihan hiljaa
Laske, syvään hengitä

Sisään

Ulos

Ajatukset jotka vaivaa
itselleen jo hautaa kaivaa
Unohtuu ja tomuttuu
ajatuksiks’ jää

Oma mielikuvitukseni on aina liian vilkas, joten aloin tietysti pelätä 2.1:sen "toteen käymistä". Kehittelin vastaiskuksi tämän lyhykäisen runon, joka on melkein kuin Ronin "turn this stupid fat rat yellow" -loitsu. Tepsii kaikkeen internet meemien pelotteluista ("reblog this in 1 second or...") kaikkeen mitä mieli keksii!

3. Age

The older she gets
The better she’ll grasp the concept of death
Of life unwillingly left

4. Vanha mies

Kuin varjo pitenee auringon seurana 
vasten maata
hiipien, vauraana
astut sisään ja astelet se seuranas
Ovi painuu kiinni ja hämärtää meidät 
kaikki

Haet jotakin, sen näkee jo päältä
kenties juomaa, sydämen tuomaa?
Vaan ei, askelees harkitut ovat liian varmat
vanhan miehen askelet
viisaat ja annetut

Sehän sinä olet, vanha mies ja silti 
paljon muuta
Olet käärme ja varjo 
vaikka muuta annat luulla

Avaat suusi, et sihise vaan
kuljet ympyrää ja harkitset
puhut lempeästi kuin takkatuli ja luot illuusion
turvaisan

”Älä minusta välitä, älä häiriinny”
sanot ja hymyilet muttet luota
mikä oikein onkin vaikken epäilyjäni paljasta
ilmoille ääneen pudota

Tiedät että tunnen sinut läpikotaisin
En tiedä kuka olet
mutta aurasi on mitä punaisin
Kuljet ympyrää ja harkitset
Pysähdyt.

Hämärässä näen varjon 
nyt ylläsi, ei jäljessäsi
Pimeässä näet todemmin, elät todemmin
Paljastut paremmin

Fuskasin tänään, valitsin runon jonka kirjoitin pari päivää sitten, silloin tavoitteena kirjoittaa lävitse TSS:n ensi luvun tapahtumia. Enhän minä tietenkään kovin pitkälle päässyt kun jumituin kuvailemaan. Kirjoitin kyllä tänäänkin uuden runon, mutta se ei ollut oikein julkaisemisen arvoinen.

5. Kummitusten kutsujuhlat

Illalla kun valot sammuu
valtaa pimi katsomon
haamuherra esiin astuu
vallan verraton

Kohta jo kun ovi paukkuu
hiljaa herra kaikki kutsuu
mukaan tanssin tenhohon
valtaa koko permannon

Ehkäpä jos yöllä kulkee
laitaa teatterinkulman
saattaa ikkunasta nähdä
karkelon kovin kumman!

6. Flowers

I dream of seeing flowers in the spring
in the fall of leaves and leave of fall
in upheavals same as cracks of dawn

of petals fresh and plain as sun
and flowers blooming fairly young

with raindrops hitting leaves so strong
and washing ’way the fears of long

I dream of flowers in the spring

7. Kello

Tänään on päivä jolloin odotan
odotan 
   odotan 
       odotan
kun viisarit veisaa ja aika valuu
                tik 
                   tik 
                      tik
hiekkaan.

Tänään on päivä jolloin odotan
huokaillen, 
    kääntyillen, 
        vääntyillen
toivon välähdystä varmaa
mutta päivä valuu hukkaan
taas.

Tänäänkin on päivä jolloin odotan
miettien 
     liitoa
          hetkien
jotka niin varomattoman syvät
ja pitkät kuin kevät

katoavat jälleen hiekkaan. 

8. Huomenna pitäis herätä aikasin

Taas sama ongelma
kun pitäis herätä aikasin niin ei nukuta
Jaksaminen ei oikeastaan huoleta
mutta tää pystymättömyys 
tehdä muutosta

Lepää vain, lakkaa stressaamasta
sanoo tuttu ääni pään perukoilta
Kyllä sä jaksat vähemmälläkin unella! 
Ja heräät, silloin kun on pakko

Sanat ei oo mitään uutta
mutta ehkä ne lohduttaa juuri sun suusta
pistän pään uudestaan tyynyyn ja 
kiitän sun olemassaolosta

9. That Which We Call a Rose

Call it love for you country
loving your people
meaning the few
who you deem equal

Call it patriotism
protecting the land
protecting the people
of the same stand

Call it nationalism
painting a better picture
waking an old nightmare
aching an injury

But you better call it racism
for hating the innocent
with made-up evidence
backing your preference

You can call it by any name
A rose 
is a rose
is a rose

10. Happy creatures

Are people happy creatures? 

Or is it just a ruse?

Is it only me, having been burdened with life
opening my eyes
wider and wider
as age weighs down on my shoulders?

Is it because of the late hour
that I can only see a kind of pain
beneath every word, every act
aching, pulsing, never truly forgotten
always a fear of something

I see it
nothing is the same

and I think it never was

22. Poskiasi pitkin

En ollut humalassa 
kun sanoin kaikki ne sanat. 
Olin selvempänä kuin koskaan
kirkkaampana kuin vanat
jotka valuvat poskiasi pitkin

23.1. Pääomaa

Runoja on kaikkialla
Patjan ja puiden alla
sydänsurussa
Onnen alussa

Ne ovat meille ainesta
säästöpossussa
johon pääomaa talletetaan
ja rikotaan
kun aika on valmis

23.2. Hän

Olen jälleen kuin kolmetoista
nuori ja toivottoman ihastunut
Olen yhä nuori mutta toisesta
on aikaa vierähtänyt

Olin jo melkein kuin luovuttanut
tuskin kukaan tunteitani on liikauttanut
mutta hymysi kastelee kuivuuden jälkeen
Miten en muistanut?

Joten ehkei tämä sittenkään ole samanlaista
kuin silloin luokkahuoneen perältä
herkän unelmoinnin, ujon suudelman sijaan

tai lisäksi

haluan että otat minut tässä
takahuoneessa vasten seinää

23.3. Aamu

aamu nousee
mutta antaa sen nousta
joskus se nostaa sinut mukanaan

23.4. Elämä ei ole areena

tytöt ovat kauniita
olet varmaan huomannut?
joskus se kuristaa ja jättää minut ruttuiseksi
kuin käytetty liina
jolla olen pyyhkinyt pois meikin
josta ei ollut apua

on niin helppo unohtaa
ettei sillä ole väliä
ettei tämä ole kilpailu
kun koko maailma huutaa
enkä ole ainoa joka luulee olevansa
kilpailija

23.5. Huuhdo minut

Nosta minut ylös
nosta kuin ylösnousemuksesta
vie käteni kaulallesi
huuhdo huoleni aalloissasi
joita keinuttaa tuuli taivaastasi
Haavauta huuleni armollasi
hiljaa kuiskaa anteeksiantosi

24.1. If only these fires were not

I would gladly battle matters 
which give me a fire in my stomach
that burn in just the right way

but these fires…

how do you battle something that’s already beaten? already killed?
something you do not want to battle 
but save?
how do you battle 
for something
when you have no time to convince those 
that do not have the same fire
and still have all the power
and all the reason not to look?

these fires…
if only these fires were the same kind as ours
and not a cry of death

Joskus ei jää aikaa taiteelle, tai muoto antaa tietä sanottavan tieltä. Runo ei kenties ole sointuva tai kovin vaikuttava, mutta johonkin tämä ahdistus oli purettava. 

24.2. Joskus tajuan mitä teit

Kokeilen jalalla maata epävarmaa
jolle en ole astunut vuosikausiin
pelkään

Mahdatko tietää?
mitä laineita
aaltoja
ja myrskyjä
lyhyt pyyhkäisysi aiheutti elämäni pintaan?

Mahdatko tietää?
miten yhä pelkään
takiasi

25. Toivon että nukut

Mahdatko jo uneksia
huoneessasi hämyisässä
henkeäsi syvään vetää
unen verho silmilläs

Toivon että näet unta 
onnen maista eloisista
ilon, hymyn kultaamista
naurun kaiun muovaamista

Toivon että vaivut syvään
uneen mieltä hyväilevään
aamulla kun vihdoin heräät
tunnet pelkkää mielihyvää

Lähestyn jo itse unta
kello varmaan tuhatkunta

kun keittiöön syttyy valo

26. Intiimi

ei ole toista tunnetta
kuin sähkövirta
joka käy lävitseni ja 
jää
jähmettää
huumaa
huumauttaa
py
säyt
tää
lämmittää ja itkettää
kun katsot minuun
ja hymyilet
koska olen

27. what you may have done

i keep mourning
the loss of that feeling
but maybe i never felt it
because i didn’t let myself

28. Spot on my elbow

There’s a spot on my elbow, it does not leave
It is as eternal as thee
For as long as you are here with me
I shall lean forward your love to receive
and bruise it against the table

29. Oodi kesälle

Tai eipä oikeastaan oodi
pelkkä moodi
jonka paperille painaa suon

Laulut, runot, rakkaudet, kahvit, kellot, yöt, hetket
kun kesällä niin paljon paremmin sattuvat
lempeästi, onnellisesti
kuin haluaisivat painautua sydämeen ikuisesti
Ja ne todet kivut kaiken sen tieltä väistyvät
varovaiseen hämärään häipyvät

Sydämeni itkee taas, onnesta, haikeasta
koska en halua kesän lähtevän
ja jättävän minua yksin pimeään

30.1. What am I

You ask me if I know what it is to be tired
I say I do
I am it

30.2. Toive

Voinko muuttaa
Tuulen suuntaa
Ja tuoda meille sateet

30.3. Kysymys kaikkien huulilla

Älä kysy
kuinka pitkään voi jatkua tukalaa hellettä
äläkä kysy
kuinka kauan kuolevalla kestää kuolla

31. A Raven Skips About

I watch a raven as it skips about
on the table and off the chair
watching and hopping, tirelessly
shopping
for a swift steal

I smile;
he looks funny

He takes two more skips, head tilts
awaits for the people to leave
and as they do
he picks up an ice-cream paper
skips skips off the table

For a moment I consider of shooing him away
To stop him spreading the litter around
but we are divided by a window of glass
alas
there’s nothing much I can do
And off he goes

Before he skips, hops and starts to fly
I see the equivalent of a crow’s smile
and I wonder what he’ll make of it
the paper to build a nest?
or to fill a secret stash?

The dismay fades
as he skips away
what would it matter if he took the whole tray?
He is of nature and has the right to it
to make of it what he will
He will not spoil it.
In any case
he could never spoil it
like we have

©2019 Footprints - suntuubi.com